Edellä oleva otsikko löytyi 1.4. olleesta YLE:n uutissivuilta. (linkki)
Uskon, että kysymyksessä ei ollut päivän aprillipila. Jos minulla ei olisi omia lapsia ja en olisi ikinä lukenut psykologiaa niin sanoisin, että ”mitäpä tuosta”. Mutta nyt pitää kuitenkin myöntää, että tämä touhu pelottaa.
Olen joskus aiemminkin maininnut sen, että lapsuus on ihmisen psyykkisen kehityksen kannalta kaikkein herkintä ja tärkeintä aikaa. Huomion puute ja toisaalta kielteisen huomion saaminen (esimerkiksi kiusaamisen muodossa) jättää ihmiseen henkiseen kehitykseen syvät arvet.
No nyt tämä otsikko kyllä hieman pyörryttää meikäläistä! Valtiovalta on luvannut suuria tekoja, että Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat eivät toistu. Samalla luvattiin psykiatriseen apuun enemmän rahoja ja aselakia kiristettiin. Siis, paikataan oireita, mutta asian alkusyytä ja todellista sairautta ei haluta kuitenkaan korjata.
Tosiasia on, että elämme taloudellisen laman aikaa, mutta säästökohteita tulisi tarkkaan harkita. Tämän päivän säästämisen hinnan joudumme maksamaan noin 10 vuoden viiveellä.
Mikä sitten tässä sitten on niin vaarallista?
Suurissa ryhmissä yksilön huomioiminen jää vähemmälle. Se tarkoittaa niin oppitunteja, neuvojen antamista sekä välitunti ym valvontaa. Käytännössä persoonallista kohtaamista ja huomioimista vähennetään. Siis vähennetään sitä, mitä lapset eniten tarvitsevat!
Tästä ei voi syyttää opettajia. Päinvastoin, tunnen suurta myötätuntua niitä kohtaan, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta toimimaan järjestelmässä, jonka tiedetään palvelevan huonosti käytäntöä.
Tässä, kuten niin monissa muissakin asioissa määräävä tekijä ei ole mikään muu kuin raha. Itse olen valmis maksamaan paljon enemmän (ja tinkimään jostain muusta), että omilla lapsillani olisi hyvät kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet kouluelämässä. Olkoon tämä nyt yksittäisen isän hätähuuto maailmassa, jossa raha määrää henkisen hyvinvoinnin tason...
Sikrenvaaran vanha kyläkoulu palvelee edelleen kasvatustarkoitustaan toimimalla Joensuun ort seurakunnan leirikeskuksena. Monen muun lakkautetun koulun kohtalona on jäädä tyhjilleen.
