Hyvä periaate ongelmatilanteissa on nukkua yön yli, jotta suurimmilta äkkipikaisuuden puuskilta voisi välttyä. Tämän jälkeen tulisi asia kuitenkin ratkaista mahdollisimman nopeasti. Sillä mitä pitemmälle asioita viivytellään, sen vaikeammaksi ne useimmiten muuttuvat.
Sosiaalipsykologit ovat luoneet jopa viisiasteisen portaikon, joka kuvaa ihmisten tai ryhmien välisiä konflikteja ja niiden luonnetta:
1) ONGELMA: Kaikki osapuolet panostavat ja omistautuvat ongelman ratkaisuun.
2) ERIMIELISYYS: Puolustellaan itseä, etsitään toisen mokia. Pelissä on jo hieman tunnetta.
3) KILPAILU: Halu voittaa, keskustelu vaikeaa, mustavalkoinen ajattelu ja kuppikunnat.
4) TAISTELU: Halu itse poistua tai poistaa toinen osapuoli, periaatteelinen voiton tavoittelu, itse ongelmaan ei enää paneuduta, kielteisten stereotypioiden luominen
5) AVOIN SOTA / PAATUNEISUUS: Halu tuhota toinen osapuoli, kaikki keinot sallittuja.
Kuten huomaamme, ongelmat on helppo ratkaista heti alkuvaiheessa. Jos näin ei tehdä niin peli on käytännössä menetetty. Ihminen lukkiutuu tiettyyn tilaan, josta ei pääse pois ilman ulkopuolisten apua.
Voisin tässä yhteydessä kysyä, että miksei kukaan tee mitään silloin kun se on vielä mahdollista?
Kuva on sitten lavastettu, joten ei tarvitse miettiä, että kuka minua löi...
