KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

perjantai 23. elokuuta 2013

Alkoholi ei todistetusti sovi kaikille




Sehän on meille kaikille jo tuttua ja suhteellisen selvää, että laktoosille herkkä ihminen ei käytä tuotteita, jotka sisältävät paljon laktoosia. Keliakiaa sairastavien taas kannattaa pitäytyä gluteenittomissa tuotteissa. Olisikin hyvä jos tämän itsestäänselvän omaan terveyteen liittyvän itsesuojelullisen toimenpiteen voisi soveltaa myös alkoholiin.

Tämä ajatus tuli mieleeni siitä, kun luin Savon Sanomien uutisen geenitutkimuksesta, jossa todettiin joka viidennellä tutkitulla olevan impulsiiviseen käytökseen altistava geeninonsa. Tästä on seurauksena se, että mahdollisuus väkivaltaiseen käytökseen kohoaa alkoholinkäytön yhteydessä. Tämä on vielä aivan erityinen geenipiirre meille suomalaisille. Aihetta on tutkittu jo aiemmin, joten tulokset eivät ole siinä mielessä täysin uusia. Alla pari linkkiä tästä uusimmasta uutisesta:
LINKKI Savon Sanomien uutiseen
LINKKI NBCNewsin englanninkieliseen uutiseen

Jos nyt pohdimme alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä on ongelmia, niin helposti alamme puhua "alkoholiongelmasta" vasta siinä vaiheessa, kun ihminen käyttää päivittäin alkoholia ja sen myötä on tullut myös monenlaisia muita lieveilmiöitä (rahat loppuvat ja ihmissuhteet tulehtuvat).

Alkoholi on kuitenkin ongelma jo siinä vaiheessa, kun siitä seuraa äärimmäisen harvoinkin pelkästään ongelmia ja kärsimystä. Jos ihminen esimerkiksi juo vaikkapa vain kerran vuodessa pari olutta, mutta sen seurauksena hän harjoittaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, niin silloin alkoholi on tälle ihmiselle ongelma.
Tähän ongelmaan ei löydy kuin pari ratkaisua. Ensimmäinen ratkaisu on se, että ei juo ollenkaan. Toinen vaihtoehto on se, että tämä ihminen soutaa autiolle saarelle, juo siellä sen kaksi olutta, rähisee pahaa oloaan vieressä töröttävällä männylle, selviää humalastaan ja palaa takaisin sitten ihmisten ilmoille.

Väkivalta on asia, jota ei tarvitse missään muodossa hyväksyä. Humalatila ei toimi koskaan oikeutuksena huonolle käytökselle, sillä jokainen vastaa itse juomisestaan. Tämä tutkimustulos tietenkin omalta osaltaan valottaa sitä, että miksi meillä on viikonlopun jälkeen sanomalehdet täynnä uutisia, joihin liittyy väkivalta tai toisen omaisuuden turmeleminen.

Olen itsekin tunnistanut tämän perisuomalaisen ongelman liittyen alkoholin yhteydestä väkivaltaan. Tämä on tullut esille esimerkiksi niin, että oloni on ollut huomattavasti levottomampi kulkiessani Helsingin keskustassa, kuin esimerkiksi Berliinissä tai Manchesterissä, joista ainakin nämä jälkimmäiset kuulostavat näin äkkiseltään vaarallisemmilta paikoilta. Ryöstetyksi voi tulla suurissa kaupungeissa ihan missä tahansa, mutta se, että humalainen ohikulkija vetää vastaantulijaa turpaan ilman mitään järkevää selitystä ovat varmasti paremmat Suomessa.

Käyskentelyä Berliinin yössä viime uudenvuoden alla. Olo ei ollut kuitenkaan turvaton.

Valtiovalta pyrkii monella eri tapaa rajoittamaan alkoholista aiheutuvia haittoja. Suurin osa esityksistä kuitenkin koskettaa kaikkia, jolloin kohtuudella alkoholia käyttävät ja omat rajansa tuntevat ihmiset kärsivät näistä samoista toimenpiteistä.

Mutta onko tähän sitten olemassa jotain hyvää ratkaisua?
- Kysymys taitaa olla ennen kaikkea asenteesta ja siitä, että ihminen ymmärtäisi, että alkoholi on hänelle suhteessa yhtä vaarallista kuin viljatuotteet keliakiaa sairastavalle. Tai oikeastaan alkoholi on siinä mielessä vielä vaarallisempaa, sillä siitä kärsivät sivulliset paljon enemmän.

Ratkaisu tähän ongelmaan on ihmisessä itsessään. Mutta tässäkin kohden valistustyö on siinä mielessä taitolaji, että sen tulee johdattaa ihminen oivaltamaan itse omat heikkoutensa. Pakko ja kieltolaki saavat aikaan yleensä uhon koko järjestelmää vastaan. Siinä mielentilassa ihminen ei edes halua oivaltaa näitä asioita. Pakkoa ja rajoitteitakin täytyy joissakin tilanteissa käyttää. Mutta onko se vaihtoehdoista ensimmäinen.

Mainitsen tässä lopuksi vielä kristinoppileirillä tehdystä valistustyöstä. Nuorille emme puhu enää sellaisella paatoksella, mitä aikoinaan raittiusliikkeissä tehtiin. Nuorille pyritään kertomaan alkoholiin liittyvistä asioista hyvin todenmukaisesti. Viina ei ole meille tabu, vaan esimerkiksi monissa maissa ja kulttuureissa aivan luonteva osa ruokailukulttuuria. Nuoren tulee ymmärtää mitä on kohtuus ja toisaalta mitkä ovat omat rajat. Lisäksi hänen tulee ymmärtää, että vastuu on kannettava kaikissa tilanteissa ja asiat eivät mene "viinan piikkiin", vaan aina omaan piikkiin.

Mikäli alkoholista muodostuu ongelma (vähäisessä määrin käytettynä) niin silloin pitää pystyä tunnustamaan tosiasiat. Se ei yksinkertaisesti sovi minulle ja minun täytyy välttää sitä. Joka viidennellä suomalaisella näyttää olevan erityisen vaaralliset mahdollisuudet siihen, että alkoholista seuraa jotain kielteistä myös muille. Se nyt on vain ihan tieteellisesti todistettu tosiasia.