En ole paljoa perehtynyt Lähi-Idän politiikkaan, mutta sen havainnon olen tehnyt, että Israel saa käytännössä tehdä mitä tahansa ja kukaan ei uskalla puuttua siihen. Taustalla varmasti vaikuttavat edelleen voimakkaana II maailmansodan tapahtumat.
Kukaan ei halua syyttää sellaista tahoa mistään, joka on joutunut historian saatossa kärsimään niin paljon. Kaikkea negatiivista palautetta pyritään välttämään viimeiseen asti, koska sehän olisi syrjimistä ja tässä tapauksessa antisemitismiä.
Valitettavasti tämä ei lopulta kehitä ketään, vaan nämä ihmiset alkavat elää jonkinlaisessa kuplassa, johon eivät päde muun maailman säännöt. Sen varjolla voidaan rakentaa muureja, häätää ihmisiä kodeistaan ja estää avustuslaivojen pääsy määränpäähänsä.
Kysymys on oikeastaan pahasta kierteestä, johon kiusattu ihmisryhmä joutuu. Syntyy puolustusmekanismi, jossa itseä pidetään muita parempana. "Meillä on oikeus tehdä mitä haluamme". Muistan erään tapauksen Rhodoksen lentokentällä vuosia sitten. Lentokentällä oli hirmu pitkät jonot lähtöselvitykseen. Paikalle saapuu bussi, josta ryntää lauma ihmisiä noiden kaikkien jonojen ohi. Kun heiltä kysytään, että miksi he etuilevat, kuuluu vastaus: "Olemme Israelista!"
Joku voi nyt pitää kirjoitustani hieman asenteellisena. Lyhyesti sanottuna minä kannatan oikeutta ja tasa-arvoa. Sen vuoksi minä tämän kirjoitin.
