Täydellisesti uskonnoton ihminen suhtautuisi täysin välinpitämättömästi uskontoon ja Jumalaan, mutta jos on linja-automainoksiin uskomista, niin asia ei ole aivan niin. Välinpitämättömyys on kaukana tästä taistelusta, jossa maailma halutaan paremmaksi paikaksi neutralisoimalla kaiken uskonnollisuuden.
Vapaa-ajattelijat haluavat kieltää sen käsityksen, että heidän toimintansa rinnastettaisiin esimerkiksi neuvostoyhteiskunnan uskonnonvastaiseen toimintaan.
Kumpaakin tahoa yhdistää kuitenkin se, että ajattelu pohjautuu puhtaasti tieteelliseen maailmankatsomukseen, joka sulkee yliluonnolliset asiat pois, pitäen niitä ihmismieltä kahlitsevina asioina. Yhdistävänä tekijänä on myös uskonnonvastainen "valistustoiminta". Neuvostoaikana tätä harjoitettiin esimerkiksi sanomalehtien pilapiirrosten ja iskulauseiden muodossa. Samaa tyyliä edustaa nykyään bussien kyljessä olevat mainokset.
Ainoa erotus on tällä hetkellä se, että kirkkorakennuksia ei ole luvallista tänä päivänä räjäyttää maan tasalle. Kenties tämä on sitten 20 vuoden päästä luvallista, joten joudun ilmeisesti hankkimaan itselleni uuden ammatin ennen kuin pääsen eläkkeelle!
Saatoin hieman kärjistää asioita, mutta omasta mielestäni koen oloni hieman vainotuksi. Minä en ole omassa työssäni tuominnut tai vähetellyt niitä ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Olen aina antanut jokaiselle täydellisen vallinanvapauden suhteessa siihen, että haluaako joku liittyä kirkkoon tai erota siitä. En halua kyseenalaistaa kenenkään uskonnollista vakaumusta, vaikka olen tarvittaessa valmis keskustelemaan näistä asioista sekä parhaani mukaan perustelemaan kirkon opetuksen ja näkemyksen asioista.
Kirkon toiminta perustuu aina siihen, että ihmisen vapaata tahtoa kunnioitetaan. Kaukana ovat ne keskiaikaiset hiilihangoilla pelottelut ja muut inkvisiittorit. Olen surullinen siitä, että tänä päivänä halutaan avoimesti taistella kirkkoa vastaan, jonka perustehtävänä on ihmisen auttaminen. Myönnetään, että kirkon piirissä on paljon epäkohtia, mutta onko oikein jyrätä koko kasvimaa maan tasalle muutaman rikkaruohon tähden?
Ihminen tekee itselleen aina jostain asiasta jumalan ja tätä kautta myös oman uskonnonharjoittamisen muotonsa. Jollekin se on neurootiinen tavaroiden haaliminen, toiselle uhkapelit, kolmannelle alkoholi, neljännelle kenties fanaattinen urheilutoiminta. Sitten on niitä, joiden uskontona on taistella niitä vastaan, jotka uskovat.
Kaikki ihmiset ovat uskovaisia jossain mielessä. Halusivat he sitä tai eivät!
