KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

perjantai 5. kesäkuuta 2009

1. päivä... ja ilman sähköä!


Ensimmäinen leiripäivä on alkanut mukavasti. Sivistys on kaukana ja lisämakua on antanut se tosiasia, että kuva tuuli teki terävät tepposet ja katkaisi meikäläisiltä sähköt.

Sähköt ovat olleet poikki jo 12 tuntia. Sähköyhtiön palvelunumero on niin piukassa, että on ollut toivotonta yrittää soittaa sinne.

Eihän tässä vielä ole mitään ylivoimaisia ongelmia ollut. Monethan saattaisivat jopati maksaa siitä, että pääsisivät osallisiksi tällaisesta extreme - leiristä. Pieniä käytännön ongelmia on kuitenkin tullut vastaan...

Leirin vahvuus on 55 henkilöä. Ruunlaitto on ollut lievästi vaikeaa. Nyt tässä ollaan syöty jo muroja päivälliseksi ja sitten grillattu makkaraa ja syöty voileipiä. Ihan mukavaa.

Ohessa valokuva siitä, kuinka kahvinkeitto sujuu kivuttomasti ilman sähköäkin.

Toinen probleema on oikeastaan ollut juomavesi ja sen puute. Juomavesi tulee näet porakaivosta ja pumppu toimii sähköllä... eli ei vettä hanasta. Eli nyt talonmiehemme Hannu on kiikuttanut meille vettä kanistereissa.

Sitten ollaan mietitty, että mitä jos viereisestä linkkitornista loppuu varavoima, niin sitten ovat kännykät mykät. Nooh, ilmeisesti sinne on jo saatu sähköt, mutta tänne ei. Kännyköitä ei voi kuitenkaan ladata, mutta toivottavasti tässä vielä virtaa riittää. Mukavasti se akku ainakin kuluu, kun blogia päivittää...

Joka tapauksessa olemme joko hirmuisen korvessa tai sitten sähköyhtiö ei pidä vanhaa kyläkoulua, eli nykyistä leirikeskusta tarpeeksi tärkeänä korjauslistassaan. Pitäisin itse kuitenkin aika tärkeänä sitä, että 55 leiriläisen arki sujuisi suht ongelmitta. Jos ei muuta huonoa sanottavaa löydy, niin ainakin ruuat pakastimessa ovat alkaneet kärsiä.

Se lohtu tässä pahuksen kylmässä kesässä on, että jääkaappikamat viihtyvät 4 asteen mukavassa ulkoilmassa, joten kaikki ei ole mennyt pilalle. Uimiset ja muut kesäiset aktiviteetit ovat kuitenkin pysyneet kaukana mielestä.

Eli tällainen ensimmäinen leiripäivä.