Yhä enemmän pohditaan sitä seikkaa, että miksi kirkko ja nykyihminen eivät kohtaa enää toisiaan? Asiaan on nähty monia eri syitä, joista yksi on se, että kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa toisiaan. Kirkon heikkoudeksi on nähty myös se, että se on monissa asioissa liian vanhoillinen. Jos tämä on kerran homman nimi, niin ainoa lääke siihen näyttäisi olevan se, että tarjonta muutettaisiin sellaiseksi, että se vastaa kysyntää!
Mielestäni asiaa ei voida kuitenkaan ratkaista niin yksinkertaisesti. On aika pelottavaa ajatella, että minkähänlainen olisi sellainen kirkko, joka kaikessa vastaisi nykyihmisen "tarpeita". En tarkoita nyt sitä, etteikö kirkon pitäisi vastata ihmisen tarpeisiin, mutta kysymys kuuluukin, että minkälaisiin tarpeisiin?
Ajatellaanpa vaikka nykynuorten sosiaalisia tarpeita. Ennen muinoin nuorilla oli paljon harrastuksia, joissa kohdattiin toisia nuoria, käytiin esimerkiksi nuortenkerhoissa ihan vaan juttelemassa ja pelaamassa. Nykyään lähes kaikki kanssakäyminen tapahtuu netin välityksellä. Esimerkiksi Facebook ja Irkkigalleria ovat loistava tekosyy sille, ettei toista ihmistä tarvitse vaivautua kohtaamaan livenä. Urheiluharrastuksia en laske tässä tapauksessa mukaan sosiaaliseksi harrastukseksi, koska niissä pääsääntöisesti keskitytään muuhun kuin leppoisaan seurusteluun.
Jos tässä valossa katsotaan asiaa, niin kirkon pitäisi vastata tähän ajan haasteeseen siirtämällä lähes kaikki jumalanpalvelukset nettiin. Vastaako tämä kuitenkaan tarkoitusta? Ei varmasti, sillä tuota kautta ihminen voi saada osakseen vain murto-osan siitä, minkä hän voisi saavuttaa osallistumalla paikan päällä tuohon jumalanpalvelukseen.
Kirkon ei ole tarkoitus vetää kaikessa rimaa alas, sen vuoksi, että ihmiset sitä haluavat. Tietyt ihanteet ja periaatteet täytyy säilyttää, jotta ihmisestä tulisi hyvä. Ajatelaan vielä vertauksellisesti koulumaailmaa. Moni oppilas kiljuisi riemusta, jos matematiikan tunnilla opeltaisiin kertotaulu ainoastaan neljään asti. Tai miltä kuulostaisi ruotsin kielen koko kurssin suorittaminen sillä, että opeltaisiin pelkästään sanomaan "Hej!"
Kirkon ei tarvitse, eikä pidä olla vanhoillinen. Sen tulee muuttua sekä uudistua ja samanaikaisesti perustella ihmisille, miksi jäsenyydestä on hyötyä. Kirkon tehtävänä on kasvattaa ja johdattaa ihmistä. Asiaa ei voida kääntää nurinkurin siten, että ihmiset sanelisivat kaiken, miten kirkon tulisi toimia.
Ja palatakseni koulumaailmaan: Eivät oppilaatkaan sanele opettajilleen, mitä he haluavat, vaan he ottavat vastaan opetuksen, koska se on tarkoitettu heidän omaksi parhaakseen. Opetuksen keinot voivat muuttua, mutta sisältö ei!
