Kerron teille ensin pienen tarinan...
Oli kerran maanviljelijä, joka lähti käymään ensimmäistä kertaa elämässään satamakaupungissa. Hän näki siellä miehen, joka rakensi itselleen purjevenettä. Hetken ihailtuaan veneenrakentajan työtä hän sanoi: "Voisitko tehdä minullekin purjeveneen, mutta voisitko jättää siitä pois tuon rumannäköisen pohjalla olevan pidennyksen?"
Veneenrakentaja hämmästeli moista pyyntöä ja yritti perustella miehelle, että purjeveneessä köli on välttämätön asia, koska muuten vene kaatuisi lähestulkoon heti. Mutta maanviljelijä halusi ehdottomasti purjeveneen ilman köliä. Hänen mielestään kyse oli ulkoisesta asiasta joka olisi helppo muuttaa tuosta vain. Veneenrakentaja ei kuitenkaan suostunut moiseen, vaan sanoi miehelle, että tämä oli ainut toimiva vaihtoehto. Kysymys ei ollut ulkoisesta asiasta, vaan siitä, että köli kuuluu purjeveneeseen ja sen poistaminen ei ollut mahdollista. "Jos poistetaan köli, niin silloin poistetaan myös masto, jolloin sinulla on soutuvene, mitä minä en sinulle voi valmistaa".
Keksin tämän tarinan ihan hetki sitten. Mitä tällä haluan sitten sanoa?
Ensimmäinen kysymys on se, että miten maanviljelijä voi neuvoa ihmistä, joka rakentaa venettä? Hänellä ei voi olla tästä mitään tietämystä, mutta toki hän voisi vedota siihen, että maanviljelijöitä on paljon enemmän kuin veneenrakentajia, jolloin enemmistön täytyy olla oikeassa. Mutta onko enemmistö aina oikeassa ja voiko se sanella ulkoisten mittapuiden mukaan sen, että mikä on hyväksi ja mikä ei?
Ilmeisesti 44% suomalaisista on suorittanut teologisen tutkinnon, koska heillä on varaa sanoa, ettei siinä ei ole mitään pahaa, että samaa sukupuolta olevat vihittäisiin kirkolliseen avioliittoon. Mutta eiväthän kaikki ole tuota koulutusta saaneet. Entä jos nämä 44% ovatkin hartaita uskovaisia, jotka käyvät joka sunnuntai kirkossa ja osallistuvat seurakunnalliseen toimintaan. Mutta en usko siihenkään. Kirkossakäyntitilastot puhuvat vastaan.
Suoraan sanottuna suurinta osaa kyselyyn vastanneista ei pätkän vertaa kiinnosta kirkon opetus ja toiminta. He eivät halua muuttaa yhteisöä jossa itse ovat, vaan he haluavat muokata sitä yhteisöä ulkopuolelta käsin. Maanviljelijä kertoo veneenrakentajalle miten tehdään purjevene ja hitsari kertoo kirurgille, miten poistetaan aivokasvain. Siis tästähän tässä kärjistetysti on kysymys. Teologiaa ei muuteta mielihalujen mukaan, vaan asioille on oltava vankat perusteet ja osoitus myös siitä, että toiminnan muutos on hyväksi kaikille osapuolille.
Palaan tähän asiaan joku kaunis päivä. Sanon vielä sen, että vihkimättä jättäminen ei ole sama asia kuin tuomitseminen. Mietitääs vielä vähäsen, eikös vain?
