On hyvin vaikea määritellä sitä, että kuinka poliittisia me suomalaiset lopulta olemme. Päällisin puolin polittiikka ilmeisesti kiinnostaa, sillä se vie usein hyvin paljon uutistilaa.
Mutta eivät suomalaiset oikeasti ole kovin poliittisia. Vaalien äänestysprosentti ei ole kovin päätä huimaava ja mielenilmaisut ovat hyvin harvinaisia. En tarkoita, että joka asian takia pitäisi järjestää suuret mielenosoitukset, mutta ne kertovat kuitenkin siitä, että ihmiset haluavat vaikuttaa polittiisiin päättäjiin. Silloin harvoin kun jotain tämänkaltaista on, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että 3-150 ihmistä kerääntyy eduskuntatalon portaille ja joku tulee päättäjien puolesta vastaamaan kysymyksiin jos viitsii.
Rehellisesti sanottuna suurinta osaa kansalaisista ei voisi vähäisessä määrinkään kiinnostaa politiikka. Tämän tietävät myös polittiset päättäjät, jotka tekevät käytännössä mitä haluavat. Kansanäänestyksiä ei viitsitä edes järjestää, koska joko niihin ei kukaan osallistuisi, tai sitten tavalliset tietämättömät kansalaiset saattaisivat äänestää "väärällä" tavalla.
Epäpolittiinen kierre on valmis. Ihmiset ajattelevat, että he eivät pysty vaikuttamaan ja tätä kautta passiivisuus lisääntyy entisestään. Mutta ollaan sitä kuitenkin jostain kiinnostuneita....
Valtaosa ihmisistä pitää koko poliittista kenttää ja eduskuntataloa BB:n kaltaisena, jota on mukava seurata. Kaikista hyvinkin epäoleellisista henkilökohtaisuuksista ollaan kiinnostuttu ja nämä asiat voivat vaikuttaa jopa uran katkeamiseen. Miljoonien eurojen sijoitusvirheet tai täydelliset töppäykset politiikassa eivät vaikuta paljoa uraan, mutta annas olla jos joku on lähettänyt flirttailevia tekstiviestejä jollekin.
Siis tässäkö on meidän kiinnostuksen taso? Me olemme lopulta kiinnostuneita, vain ja ainoastaan negatiivisista asioista. Esimerkiksi kaikki realitysarjathan keskittyvät siihen, kun joku potkaistaan pihalle ja tätä sitten hehkutellaan hyvin dramaattisesti. Politiikan seuraaminen on samanlaista. Itse politiikka ei kiinnosta, vaan enemmänkin politiikan Salatut elämät - meininki.
Jari Tervo on ymmärtänyt ajan hengen ja on oivallisella tavalla tarttunut siihen kirjoittamalla poliittisen satiirin nimeltä Koljatti. Tämä romaani pitää varmaan ostaa jossain vaiheessa. Kyllä minuakin sen verran politiikka kiinnostaa.
