KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

torstai 28. maaliskuuta 2013

Kuulumisia ja pari linkkiä




Tämä aika on kirkkovuoden tapahtumarikkainta aikaa. Tietysti tämä on papille myös työntäyteisintä aikaa, mutta juhlan riemullinen luonne peittoaa kaiken sen väsymyksen, mitä tässä saattaa hiljalleen kertyä.
Suurimman ponnistelun pitkiin aikoihin tein viime viikolla, jolloin kävin "propagandakampanjaa" oikean virpomisperinteen puolesta. Aiemmin julkaisemani mielipidekirjoituksen laitoin muutamaan lehteen ja lisäksi kävin kouluissa ja lastentarhoissa puhumassa virpomisen merkityksestä.  Samalla kertaa siunattiin lasten tekemät virpomavitsat.
Erityisen iloinen olen ollut siitä, että täällä maaseudulla kristinuskolla on paljon enemmän merkitystä kuin etelän suurissa kaupungeissa. Kouluissa suhtaudutaan avoimesti meidän kristilliseen perinteeseen ja arvomaailmaan ja sitä pyritään myös tukemaan. Kaukana ovat täältä ne taistelut, joissa laulun sanojakin väännetään mahdollisimman neutraaleiksi, jottei kukaan ei-uskovainen niistä loukkaantuisi. Valitettavaa on, että uskontoallergia alkaa samaan suoraan sanottuna pelottavan koomisia piirteitä.
Surullinen olen myös siitä, että jo toisena vuonna peräkkäin media haluaa juuri ennen suurinta kirkkovuoden juhlaamme ruotia kielteisiä asioita. En halua vähätellä tai kieltää sitä kaikkea mitä meillä tapahtuu, sillä kysymyksiin pitää pystyä perustellusti vastaamaan. Ajankohta on vain kaikkea muuta kuin hyvä.
Mieleeni palautuu lapsuusvuodet ja se kuinka televisiosta näytettiin ortodoksista kirkkoa kuvaavia dokumenttiohjelmia. Niissä esimerkiksi arkkipiispa Paavali ja muut kirkkomme palvelijat kuvasivat hengellisen elämän merkitystä katsojille.
Jotenkin minä edelleen sinisilmäisenä uskon siihen, että eräänä päivänä valtamediankin toimittajat vielä jalkautuisivat seurakuntiimme juuri pääsiäisen alla ja tekisivät oikean dokumentin (ei vain pientä uutista), jossa he kysyisivät, että mitä kaikkea hyvää ortodoksiesssa kirkossa tapahtuu ja millaisia hengellisiä ohjeita katsojille voisi antaa. Tätä odotellessa...



Laitan tähän muutaman linkin aikaisempiin kirjoituksiini jotka liittyvät tähän ajankohtaan:

SUUREN TORSTAIN OPETUSPUHE

PIMEYTEEN VAJONNUT JUUDAS

MIKSI KAIKKI KÄRSIMYS?