KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

perjantai 8. toukokuuta 2009

Anonyymit kirjoittelijat

Mielipidekeskustelu on siirtynyt enemmän ja enemmän bittimaailman puolelle. Meillä on luvuton määrä erillaisia foorumeja, joissa voi keskustella aiheesta kuin aiheesta.

Monet foorumit ovat todellakin hyödyllisiä. Esimerkiksi autoista mitään tietämätön voi kirjoittaa autoiluun liittyvään foorumiin ja kuvailla mistä oman kulkupelin epämääräinen kolina kuuluu. Hyvin suurella todennäköisyydellä siihen voi saada hyvinkin asiantuntevan vastauksen tai ainakin hyvän vinkin.

Samoin musiikin ja elokuvien ystäville foorumit ovat todellisia kultasuonia. Jos nuoruusvuosilta on esimerkiksi mielessä laulu, josta ei muista kuin muutaman sanan, niin todennäköisesti foorumilta saa siihenkin vastauksen. Samoin on elokuvien laita. Jos kuvailet jostain elokuvasta kohtauksen, niin todennäköisesti joku kohta kertoo sinulle mistä se oli.

Uskonnollisiakin foorumeja on paljon. Jotkut niistä ovat suljettuja ja vaativat rekisteröitymistä, jolloin nimettömänä ei niissä voi esiintyä. Esimerkiksi ortodoksi.net sivustolta löytyy tällainen rekisteröitymistä edellyttävä foorumi.

Avoin ortodoksisuuteen liittyvä foorumi löytyy taas Suomi24 sivustolta. Valitettavasti tämän foorumin ovat valloittaneet sellaiset ihmiset, joilla tuntuu olevan pääasiallisena elämäntyönä eripuran kylväminen ja toisten nälviminen. Kaikki on hirmu helppoa, kun voi ampua pusikosta nimimerkin turvin. Minua käy sääliksi ne, jotka sinne kirjoittavat asiallisia kysymyksiä ja saavat siihen sitten asiattomia vastauksia.
Ihmetten itseäni, että viitsin mennä sinne vilkuilemaan yhä uudestaan ja uudestaan. Kenties yksi syy tähän on se, että löydän sieltä hyviä kysymyksiä ja aiheita, joita voin sitten käyttää omassa opetuksessani ja valistustyössä. Siellä tosiaan pohditaan päivänpolttavia asioita. Henkilökohtaisesti en lähde sinne enää kirjoittelemaan. Se on pohjaton suo, josta ei saa lopulta kuin pahan mielen.

Sama ilmiö on nähtävissä myös sanomalehtien tekstiviestipalstoissa. Niissäkin monesti anonyymisti kirjoitellaan ja haukutaan jotakuta. Esimerkiksi, jos naapurin koiraa käytetään pihalla tarpeillaan, niin olisi suoraselkäisempää soittaa koiranomistajalle ja kertoa omista tuntemuksista, eikä vuodatella asiaa lehdessä.

P.S. Minulla ei ole koiraa.