Ennen kuin ryhdyn kertomaan sen enempää aikuskripan sisällöstä niin todettakoon, että minulle jäi siitä erittäin hyvä mieli. Olo on sellainen, että pitäisi päästä sinne takaisin jatkamaan keskenjääneitä aiheita.
Keskityn nyt opetukselliseen sisältöön, vaikka se ei ollutkaan leirin itsetarkoitus. Isä Mikko (Sidoroff) totesikin siellä hyvin, että yhdessä rukoileminen ja toisten ihmisten kohtaaminen ja ajatusten vaihtaminen ovat sitä leirin tärkeintä antia... Syömistä unohtamatta!
Lauantai piti sisällään koko pääasiallisen opetuspaketin. Isä Mikko puhui aamupäivällä ortodoksisesta ihmiskäsityksestä ja siitä, että miksi Jumala meidät tänne loi. Siihen liittyy oleellisesti rakkaus ja meidän jokaisen vastuu. Toisena kokonaisuutena oli itse kirkko ja se, että mitä me ymmärrämme sen yhteisöllisyydellä ja jumalanpalveluksilla. Isä Ionnis vieraili myös tuolloin leirillä ja kertoi näkemyksiään asiasta.
Iltapäivän opetuspaketti alkoi kirkossa, jossa kävimme läpi ihmisten pelkoja liittyen kirkkokäytökseen ja sitä, että miksi kirkon kynnys voi nousta monelle liian korkeaksi. Tätä keskustelua olisi voinut käydä melkein loputtomiin. Kysymyksiä heräsi niin ristinmerkin tekemisestä, paastosta ennen Ehtoollista, pukeutumisesta ja siitä, että milloin ja minne sen tuohuksen voi sytyttää. Täytyy myöntää, että monet käytännön jumalanpalveluselämään liittyvät asiat ovat kaikkea muuta kuin vesiselviä. Vika ei missään nimessä ole seurakuntalaisten, vaan kirkon työntekijöiden (esim. minun), jotka eivät ole muistaneet tehdä tätä arvokasta valistustyötä tarpeeksi.
Viimeinen iltapäivän opetussetti liittyi kirkkomusiikkiin, jota piti Joakim Pietarinen. Opetuksen aiheena oli yleensä kirkkomusiikin teologia ja siihen liittyvät käytännön asiat. Kaikilla oli mahdollisuus lukea jumalanpalvelustekstejä resitatiivisella lukutavalla. Leiriläiset saivat toimia lukijoina leirin jumalanpalveluksissa. Pitää tässäkin kohden todeta, että seurakunnissa on paljon potentiaalisia lukijoita, joille ei ole yksinkertaisesti annettu mahdollisuutta toteuttaa lahjojaan. Toivottavasti tämä rohkaisi osallistujia toimimaan lukijoina myös omissa seurakunnissaan (kanttorinsa siunauksella).
Sunnuntaina toimitettiin opetusliturgia, jossa proskomidi toimitettiin keskellä kirkkoa. Lisäksi muutamissa kohdissa liturgiaa pysähdyttiin selostamaan, että mitä seuraavaksi tapahtuu. Opetusliturgioita toivottiin myös normaaliin seurakuntakäytäntöön.
Käsittääkseni kaikki olivat erittäin tyytyväisiä koko viikonloppuun. Jatkista toivottiin mahdollisimman pian. Eräänä toiveena oli järjestää sellainen opetuspaketti, joka keskittyisi pelkästään Suureen paastoon ja sen jumalanpalveluksiin. Siinä ohessahan katumustakin voisi käsitellä ihan omana lukuna. Seurakuntien vastuulle jääkin nyt suunnata voimavaroja tähän aikuiskasvatukseen.
SIKRENVAARAN LEIRIKESKUKSEN KIRKKO, JOKA AVOIMUUDELLAAN PALVELEE JUURI OPETUSTARKOITUSTA.
