"julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen". (2.Tim. 4:2)
Minua itseäni miellyttää erityisesti tämä Uuden Testamentin kohta, jossa apostoli Paavali antaa ohjeita Timoteukselle. Käytännössä kysymys on ohjeistuksesta, jotka koskettavat kaikkia pappeja ja piispoja.
Erityisen hienoa tässä tekstissä on se, että pitäisi osata toimia myös "sopimattomaan aikaan". Ymmärrän tällä sen, että sanomaa pitää pystyä julistamaan, vaikka suurin osa ihmisistä ei ainakaan päällisin puolin ole siitä yhtään kiinnostunut. Kysymyksessä on siis lähes täydellinen vastakohta sille, että yritetään aina miellyttää mahdollisimman monia ihmisiä.
Valitettavasti mahdollisimman monen ihmisen miellyttäminen kuuluu ajan henkeen. Ajatuksena se on tietysti hyvä, mutta voiko kaikkia miellyttää ja onko enemmistö aina edes oikeassa?
Ensimmäiseen kysymykseen on helppo vastata. Kaikkia ei voi miellyttää, sillä "kun yhdelle kumartaa niin samanaikaisesti toiselle pyllistää". Tästäkin sanonnasta huolimatta monista asioista löytyy se enemmistön, jonka miellyttäminen voi olla jossain mielessä mahdollista.
Mutta kuinka suuri on se "enemmistö", jota vilpittömästi kiinnostaa asia jota julistat?
Uskoisin, että suurinta osaa ihmisistä ei tänä päivänä kiinnosta pätkän vertaa esimerkiksi se, että mitä politiikassa tai kirkon piirissä todella tapahtuu. Ihmiset kyllä lukevat lehtiä sekä foorumeja ja näin seuraavat aikaansa. Tämä ei tapahdu vakavan tiedonnälän halusta, vaan ainoastaan juorujen ja onnettomuuksien tähden. Suurimpana kiinnostuksen aiheena on tänäänkin se, että lyödäänkö aiempien vuosien ennätykset siinä, että kuinka moni ihminen menettänyt henkensä Juhannuksensa...
Onko enemmistö sitten aina oikeassa?
Me ihmiset haluamme tehdä asioita samalla tavoin kuin muutkin, jottemme erottuisi joukosta. Tämä on itse asiassa ihan sosiaalipsykologinen fakta, joten siinä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta muutama määrätietoinen pystyy yllyttämään toiset tekemään asioita haluamallaan tavalla ja pian meillä on suuri jokko ihmistä, jotka tekevät samalla tavoin kuin muutkin. Muistamme varmasti sen, että miten kävi Kristukselle Pilatuksen palatsin edustalla... Oliko enemmistö siinä tilanteessa oikeassa?
