Ihmisen vallanhimon taustalla on monesti se ajatus maailmanparantamisesta ja siitä, että muut tarvitsevat juuri minunlaista johtajaa. Johtotehtäviin voi monesti hakemalla hakeutua ihmisiä, joita ohjaavat myös suoranaiset narsistiset voimat.
Vallasta luopuminen onkin hyvin vaikeaa, koska ihmisen maailmankuva on aikojen saatossa muuttunut hyvin erillaiseksi. Kun ihminen luopuu vallasta ja samalla huomion keskipisteenä olemisesta, niin hänestä tulee ihan tavallinen ihminen. Se voi olla monelle hyvin vaikea, ellei jopati mahdoton asia.
Vallan huumaa voi tarkastella helposti myös kirkon kentältä käsin. Vallanhimoa ja vallan väärinkäyttöä on tapahtunut kautta koko kirkon historian, vaikka nimenomaisesti kirkossa paimenen tulisi olla palvelija.
Kirkon historiasta löytyy onneksi paljon hyviäkin esimerkkejä. On mielenkiintoista huomata, että esimerkiksi tunnetuimmat ja parhaimmat piispat ovat olleet sellaisia henkilöitä, jotka eivät todellakaan ole pyrkineet tiettyyn johtoasemaan. Esimerkiksi pyhä Johannes Krysostomos pakeni aluksi vuorille, jottei häntä olisi vihitty papiksi.
Kysymys pappeudesta ja kirkon johtotehtävään pyrkimisestä on siis hyvin mielenkiintoinen. Luonnollisesti ihmisellä pitää olla kutsumusta, mutta samanaikaisesti hänellä ei saisi olla epätervettä kunnian(vallan)himoa. Voidaan ajatella, että tänäkin päivänä kaikissa kirkon tehtävissä voidaan käyttä valtaa, oli kysymys sitten piispasta, sihteeristä, papista tai kanttorista.
Suomen ortodoksisen kirkon tilanne on siinä mielessä vaikea, että meillä ei ikinä ole ollut kovin paljoa valinnanvaraa. Suuntaus näyttää muuttuvan hiljalleen yhä vaikeammaksi. Tämän ovat todistaneet ne avonaiset työpaikat, joihin ei ole ollut montakaan pyrkijää.
Toivoisin kuitenkin, että pystyisimme ottamaan oppia historiasta ja siitä, että ne jotka itseään eniten tyrkyttävät johonkin tehtävään (joko suoraan tai muiden välityksellä), eivät välttämättä ole kaikkein parhaimpia palvelijoita. Narsisteja on ja tulee olemaan, mutta ei heitä tarvitse tieten tahtoen nostaa jalustalle. Jos tällainen vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan, niin pitää kai uskominen sanontaan, että "yhteisö saa juuri sellaisen johtajan jonka se on ansainnutkin."
