Vietämme tänään Pyhän Herran
Ristin juhlaa. Risti on yksi kristillisen julistuksen
perusasioista ja joka paikassa mistä löydämme kristittyjä, on myös Herran Risti
näkyvästi esillä.
Mutta miksi juuri rististä
tuli meille kristityille tuo niin keskeinen merkki? Päivän evankeliumiluku
kuvaa meille ristiinnaulitsemisen tapahtumat. Miten tuosta suunnattoman
kärsimyksen ja nöyryytyksen välineestä voi tulla meille suoranaisen ylpeyden
väline?
Kun Kristus omassa
julistuksessaan ensi kerran puhui ristin kantamisesta Hänen seuraamisensa
edellytyksenä, niin se oli varmasti käsittämätöntä puhetta kaikille. Miksi
Kuninkaan ja Vapahtajan seuraaminen voisi edellyttää sen välineen kantamista,
jonka tarkoituksena oli tuottaa häpeää, tuskaa ja kuolemaa?
Kuitenkin Kristus joutui
kokemaan ristin kärsimyksen ja niin joutuivat niin monet hänen opetuslapsistaan
ja muista seuraajistaan kokemaan häpeän ja jopa marttyyrikuoleman. Ja tämä on
jatkunut läpi myöhempien vuosisatojen.
Kristus julisti totuutta.
Tuota totuutta eivät fariseukset ja kirjanoppineet kyenneet kuulemaan, vaan he
kielsivät sen. Ja he eivät pelkästään kieltäneet sitä, vaan halusivat raivata
sen julistajan pois, jotta he saisivat olla rauhassa. Näin he tekivät
Kristukselle, aivan kuten he olivat tehneet niin monille profeetoille ennen häntä. Katumuksen ja kääntymyksen sijaan he vajosivat yhä syvemmälle pimeyteen.
Kristus on sanonut, että
meistä jokainen joutuu kantamaan oman ristinsä. Toisin sanoen jokainen meistä
joutuu kärsimään ja kokemaan vastoinkäymisiä. Joskus tuntuu aivan siltä, että
viattomat ja erityisesti uskovaiset joutuvat kärsimään enemmän kuin ne, jotka
syntiensä vuoksi ansaitsisivat enemmän kärsimyksiä tässä ajallisessa elämässä.
Kärsimys on tämän langenneen
maailman seuraamusta, sillä paratiisissa ei ollut kärsimystä. Puun kautta tuli synti
ja kärsimys tähän maailmaan. Ja synnin ja pahuuden seuraamukset eivät ikinä ole
reiluja meitä ihmisiä kohtaan. Pahan seurauksena usein juuri viattomat joutuvat
kärsimään. Paha ei ole koskaan reilu hyvää kohtaan!
Mutta kuten aiemmin jo
todettiin, että puun kautta tuli synti ja kärsimys tähän maailmaan, niin myös
puun kautta sen merkitys on muuttunut. Kristus kärsi meidän puolestamme ja
nosti meidät pois pysyvän ja iankaikkisen kärsimyksen tilasta. Siihen nähden
nämä ajalliset kärsimykset eivät ole kuin pientä hetkellistä tuskaa, jonka
hyvitys on iankaikkisuudessa ylittää koko käsityskykymme.
Kristus teki tyhjäksi
kuoleman ja muutti myös meidän käsityksemme kärsimyksestä aivan toisenlaiseksi.
Sen todistaa jo se, että niin monet ihmiset ovat vapaaehtoisesti menneet
marttyyrikuolemaan. He eivät ole pelänneet sitä suunnatonta kipua ja tuskaa,
jonka heidän vakaumuksensa aiheutti, sillä heidän katseensa oli suunnattuna jo
kohti Kristusta.
Risti ja siihen liittyvä
kärsimys ovat varmasti olleet kautta aikojen monen mielestä pelkkää hulluutta
ja sen merkitystä eivät voi ymmärtää kuin ne, jotka uskovat sen merkitsevän
voittoa. Yhä uudestaan ja uudestaan nousevat esille ne voimat, jotka eivät
kestä totuutta ja jotka painavat kristittyjä alas, joko aivan ruumiillisesti
tai sitten henkisesti.
Me joudumme tänä päivänä
todistamaan sitä, kuinka Kirkkoa ja kristittyjä pistetään halvalla esimerkiksi
julkisuudessa. Onko tässä kaikki, vai mitä kaikkea on vielä odotettavissa?
Meidän ei joka tapauksessa tule lannistua siitä, sillä maailma ei voi käsittää
totuutta. Se ei käsittänyt sitä Kristuksen omasta suusta, eikä se tule
käsittämään sitä meidän suusta, jotka yritämme toimia Hänen opetuksensa mukaan.
Totuuden vastustajat eivät
koskaan ole reiluja. Mutta siitäkin huolimatta meillä ei ole mitään syytä
huoleen. Risti on voiton merkki ja se itsessään kertoo siitä, että kuolema on
kukistettu. Millaisia tahansa ovatkaan ne kärsimykset ja vastoinkäymiset
elämässämme, niin niiden merkitys on lopulta mitätöitynyt. Kaikki saa uuden
merkityksen Kristuksessa ja lopullisen kirkastumisen Hänen toisessa
tulemisessaan ja iankaikkisuudessa.
Kaiken tämän vuoksi
Kristuksen Ristin päivä on meille kristityille aina voiton päivä. Ristin kautta
tuli ilo kaikkeen maailmaan ja tuota iloa ei Kristuksen oman lupauksen
mukaisesti kukaan voi meiltä riistää!
