KUVA: Anna Verikov

Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.

Olkaa hyvä!

torstai 26. maaliskuuta 2009

Pihalla kuin lumiukko ja tyytyväinen siitä

Kohta tulee vuosi täyteen siitä, kun digiboxista luovuttiin. Samaan hengenvetoon on todettava, että viimeiseen neljään vuoteen en ole iltapäivälehtiä ostanut. Joskus vahingossa on pizzaa tai kebabia odotellessa lukenut tällaisia lehtiä, mutta siihen se sitten jääkin. Tietoni yhteiskuntamme "tärkeistä" tapahtumista ovat huvenneet olemattomiin.

Mutta olonko todella menettänyt mitään? Täytyisikö minun todellakin tietää mitä kuuluu esimerkiksi Nykäsen Matille tai Sillanpään Jarille. Vielä vähemmän minua kiinnostaa Idols ja BB-jutut. Tämän vuoksi monet iltapäivälehtien lööpeistäkin ovat minulle yhtä hepreaa, koska en kerta kaikkiaan tiedä kenestä niissä edes kerrotaan.

Melkein häpeäkseni pitää tunnustaa, että en ole enää seurannut urheiluakaan. Kaikki lajit ovat jääneet paitsiolle. Yritin jääkiekkoa seurata tässä Hesarin urheilusivuilta, mutta niissä TPS-jutut ovat olleet aina valitettavan pieniä, joten kiinnostus siihenkin on lopahtanut. En edes tiedä, että mitä joukkueet pelaavat finaalissa, vai onko se edes selvinnyt vielä?

Mutta tämänkaltaiset aukot sivistyksessäni eivät huoleta. Olen oikeastaan iloinen siitä, että olen voinut säästää pientä aivokapasiteettiani juotavanpäiväisiltä jutuilta. Kannattaa kokeilla, ei se hullummalta tunnu...