Mistäs minulle nyt moinen otsikossa oleva ajatus tuli mieleen?
- No siitä kun selailin tässä viime kesän valokuvia ja huomasin nämä Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä otetut valokuvat.
Minulla on aikaisemmin ollut sellainen suhteellisen alkukantainen, mutta suhteellisen yleisesti valloillaan oleva käsitys siitä, että oopperalaulua ei kuuntele hullukaan. Laulu on sellaista sirkkelin vinkaisujen ja kissankuristamisesta aiheutuvien parkaisujen sekä sumutorvien vuoropuhelua.
Tämä siis silloin, kun olin nuori, tyhmä ja viaton sekä mitään myöskään musiikista ymmärtävä ihminen. Voisin kuitata aikaisemman kantani sillä, että makuasioista ei sovi kiistellä ja minä voin olla oopperalaulusta edellä mainittua mieltä.
Joka tapauksessa hieman olosuhteiden pakostakin olen käynyt nyt oopperassa enemmän kuin yhdellä kädellä voi laskea. Se ei ole vielä kovin paljoa, mutta olen alkanut pitää kyseisestä musiikkilajista yhä enemmän. Kyllä oopperamusiikki kotimaisen iskelmämusiikin peittoaa mennen tullen. Anteeksi nyt vain kaikille humppaveikoille, mutta makuasioistahan ei sovi kiistellä.
Ehkä tässä pitäisi ensinnäkin muistaa se, että asioita ei voi ryhtyä arvostelemaan toden teolla ennen kuin niihin on edes yrittänyt todella perehtyä. Se on kuitenkin muistettava, että ihmisellä on kyky muuttua ja nk makuasioitakin voi kehittää, jos vain haluaa nähdä hieman vaivaa. Kannattaa kokeilla.
