"Luulo ei ole tiedon väärti... ja ennakkoluulo vielä vähemmän."
Käsityksemme vieraisiin ja vähemmän tuntemiimme ihmisiin perustuu pitkälti omiin ennakkoluuloihin. Jos emme tiedä jostain ihmisestä tai hänen ajatuksistaan tarpeeksi, niin silloin useimmiten ryhdymme keksimään tämän ihmisen päähän näitä ajatuksia.
Valitettavasti meille monilla suomalaisille niin perustavaa laatua oleva kielteinen ajattelu tuntuu aiheuttavan paljon pahaa juuri tällaisissa tilanteissa.
On olemassa vanha kasku siitä, kuinka aikoinaan eräältä mieheltä puhkesi autosta rengas. Hän löysi auton takakontista vararenkaan ja muut työkalut, mutta tunkista ei ollut tietoakaan. Koska tarina sijoittui aikaan ennen kännyköitä, joutui mies lähtemään pienelle kävelylle. Mies muisti ajaneensa erään talon ohi, joten hän päätti pyytää sieltä tunkkia lainaksi.
Siinä kävellessään hän alkoi miettiä: Jospa siellä ei olisi ketään kotona... Tai jospa siellä on joku kotona, mutta hän sattuukin olemaan päiväunilla... Mitä jos talosta ei löydy tunkkia...Tai jos siellä onkin tunkki, mutta sitä ei hänelle lainata?
Matka taittui näissä tummenevissa ajatuksissa talolle asti. Mies oli ehättänyt jo koputtaa ja hetken kuluttua talon isäntä tulikin ovelle. Ja mitä tämä avunpyytäjä sanoikaan ensisanoikseen tälle isännälle?
- "Pidä tunkkis, prkle!"
Tarina on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin puhutteleva. Me ihmiset todellakin osaamme keksiä ajatuksia toistemme päähän. Tässä on ihan joutunut hämmästelemään sitä, kuinka ihmisille on voinut tulla täydellisiä välirikkoja pelkkien olettamusten tähden.
Paras keino välttää tällaiset olettamukset on se, että kysytään suoraan jos on kysyttävää. Asiat on hyvä selvittää saman pöydän ääressä. Kuten aiemmin mainitsin, niin liian monet välirikot ovat syntyneet vain ja ainoastaan sen vuoksi, että kuvittelemme toisen osapuolen olevan äärimmäisen pahantahtoinen ja umpikiero, joka ajattelee meistä ainoastaan pahaa.
Jos nyt kuitenkin opettelisimme kysymään kauniisti, että "onko teillä lainata tunkkia?" Monesti se tunkki löytyy ja näin huomaamme ettei se toinen ihminen olekaan niin paha ja umpikiero mitä alussa saatoimme kuvitella. Suurin osa ihmisistä on näet aika normaaleja ja myönteisesti ajattelevia ihmisiä. Me vain kuvittelemme heidän ajattelevan kielteisesti.
