Mielenkiinnolla seuraan tapaus Niinistöä. Ja mistäköhän tämä johtuu? Enhän ole tunnetusti mikään suuri politiikan ystävä.
Asia kiinnnostaa siltä osin, että se osoittaa jälleen kerran sen, että asioiden oikaiseminen ja suoraan puhuminen ei kannata muualla kuin ruohonjuuritasolla (ja hyvä jos sielläkään).
Joku voisi epäillä Niinistön motiivieja ja sanoa, että mieshän vain kalastelee ääniä. Oli asia niin tai näin, niin joka tapauksessa aihe suututti monet eduskunnassa. Ihminen, joka yrittää karsia etuuksia ja tehdä säästöjä, ei siis enää nauti luottamusta.
Onhan se sellaista "omaan pesään kakkimista" karsia etuuksia itseltään. Mutta voisiko taustalla olla sittenkin vilpitön halua säästää ja ohjata rahaa parempaan tarkoitukseen? Voiko paatunut poliitikko ylipäätänsä mennä ehdottamaan jotain tuollaista?
Yritän itse ajatella tässä tapauksessa myötämielisesti. Kenties puhelinpylväässä riippuminen tsunamin pauhatessa alapuolella saa ihmisen kokemaan mielenmuutoksen. Sellaisen mielenmuutoksen, jossa hän tajuaa, että ihmisen elämä pitää sisällään muutakin kuin etuuksia ja mukavuuksia.
