Huokaisen helpotuksesta kun Joensuun ort khran vaalit ovat ainakin päällisin puolin ohi. Minun ei tarvitse ottaa kantaa itse valintaan, koska sehän on demokratiaa ja hyvä niin. Enemmän minua on ahdistanut nettimeren pinnan alla olleet viestit, joiden johdosta minulle jäi tästä hommasta hieman kakkanmaku suuhun.Opiskellessani teologiaa meille kerrottiin, että kirkollisissa piireissä ihmisten raadollisuus tulee esiin juuri vaaleissa. Ennen muinoin pelattiin ehdokkaita pois pelistä nimittämällä heitä alkoholisteiksi tai homoiksi. (Nykyään jälkimmäistä argumenttia ei ole liiemmin käytetty.) Tämän päivän markkinayhteiskunnassa rahalla on merkitystä ja siksipä esim. kavalluksesta tai virka-aseman väärinkäytöstä syyttäminen ovat paljon tehokkaampia aseita. Ennen homma toimi pelkästään puskaradion avulla, mutta netti näyttää tukevan valheiden levittämistä hyvin tehokkaasti.
Mutta kysymys kuuluukin, että MIKSI?
Mikä saa ihmiset toimimaan näin aggressiivisesti? Miksi joku on jonkun mielestä niin vastenmielinen henkilö, että kaikki keinot ovat sallittuja? Tähän löytyy varmasti monia selityksiä, mutta otanpahan yhden esimerkin...
Kuten olen joskus aiemmin sanonut, omien ajatusten suoraan sanominen (jota voi kutsua myös rehellisyydeksi) saa monet hermostumaan. Eihän kukaan mielellään ota kriittistä palautetta vastaan, vaikka se olisi kuinka aiheellista tahansa. Monet ovat muuttuneet kylmiksi ja anteeksiantamattomiksi ihmisiksi toista kohtaan vain sen takia, että he ovat saaneet rehellistä palautetta.
Minun täytyy tunnustaa, että itse en ole pystynyt sanomaan kaikissa tilanteissa kaikkea, mitä minun olisi pitänyt sanoa. Olen ajatellut, että tuo ihminen voi vaikka suuttua minulle jos sen teen. Siitäkin huolimatta, että palaute olisi enemmänkin kuin aiheellista. Tässä suhteessa minulla on vielä paljon opittavaa. Pidän tätä omana heikkoutenani, joka oli yksi syy siihen, etten hakenut tuota kyseistä kirkkoherran paikkaa.
Mutta nyt tarkemmin ajateltuna tuo "heikkouteni" olisikin saattanut suuri etu vaaleissa. Kukapa ei haluaisi kilttiä kirkkoherraa, joka ei ikinä antaisi kielteistä palautetta... oli se sitten kuinka aiheellista tahansa.
Jälleen kerran nostan hattua kaikille niille, jotka ovat uskaltaneet ja uskaltavat edelleen sanoa suoraan mitä ajattelevat. Rehellisyydestä näet joutuu usein maksamaan kovan hinnan.
PÄIVITYS 26.1.2011: Onhan tämän jutun kirjoittamisesta kohta pari vuotta aikaa, mutta toivotan nyt kaikille Suomi24:n linkityksen kautta tänne päätyneille oikein siunattua maallisen vuoden alkua!
