KUVA: Anna Verikov
Ajatuksia laidasta laitaan, mutta monesti liittyen jollain tavalla ortodoksisuuteen. Olen ortodoksi ja pappi, mutta en kirjoita siinä ominaisuudessa, että mielipiteeni edustaisivat ortodoksisen kirkon virallista kantaa. (Toistaalta en ole omasta mielestäni myöskään kirjoittanut mitään sellaista, joka olisi jotenkin kirkon opetuksen vastaista.)
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.
Olkaa hyvä!
Kenties on parempi vain todeta, että tässä eräs Andrei vuodattaa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon toisten ihmisten luettavaksi.
Olkaa hyvä!
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
Siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa!
Joulusta meille on jäänyt mieliimme varmasti kaunis kuvaus Jeesus-lapsesta seimessä, paimenten ja eläinten ympäröimänä. Mutta juhlan sanoma on itse asiassa paljon syvällisempi. Mistä Kristuksen syntymäjuhlassa on kysymys?
"Kun puhumme Vapahtajamme ilmestymisestä meidän keskellemme, täytyy meidän puhua myös ihmiskunnan alkuperästä, jotta tietäisitte, että Hänen tulemisensa alas tapahtui meidän tähtemme. Meidän lankeemuksemme toi esille Sanan hyvyyden ja rakkauden, Herra kiirehti auttamaan meitä ja ilmestyi ihmisten keskelle. Hänen lihaksitulemisessaan me olimme avun kohteita ja meidän pelastuksemme tähden Hän toimi niin ihmisiärakastavasti, että Hän ilmestyi ihmisruumissa." (Athanasios Suuri: "Jumalan Sanan lihaksitulemisesta, s.219)
Vastausta siis löytyy Raamatun ensimmäisiltä sivuilta. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja Jumalan yhteyteen. Ihmiselle annettiin vapaa tahto toimia, sillä Jumala ei halua pakottaa ketään mihinkään, vaan todellinen rakkaus perustuu aina sille, että ihminen toimii omasta vapaasta tahdostaan. Syntiinlankeemuksessa ihminen erottautui Jumalan yhteydestä ja sen myötä rikkoutui myös tuo suhde. Ihmiskunta oli Adamissa vajonnut synnin synkeään mereen ja se ei pystynyt itse itseään tuosta tilasta nostamaan.
Syntiinlankeemus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Luoja olisi kääntänyt selän omille luoduilleen. Pyhän Basileios Suuren eukaristiarukouksessa sanotaan seuraavasti:
"Sinä, oi Hyvä, et kääntynyt lopullisesti pois luodustasi, jonka luonut olit, etkä unohtanut kättesi tekoa, vaan olet armosi laupeudesta monella tapaa etsiskellyt häntä: olet lähettänyt profeettoja, olet tehnyt voimallisia tekoja pyhiesi kautta, jotka kussakin sukupolvessa ovat Sinua kelvollisesti palvelleet; Sinä olet puhunut meille Sinun palvelijaisi profeettain suun kautta edeltä ilmoittaen meille tulevan pelastuksen, olet antanut meille lain avuksemme, olet asettanut suojelusenkelit; mutta kun ajat olivat täyttyneet, niin Sinä puhuit meille itse Pojassasi, jonka kautta olet maailmatkin luonut. -- Hän on katsinut hyväksi lihassansa tuomita synnin, että ne, jotka ovat Adamissa kuolleet, tulisivat eläviksi itse Kristuksessasi."
KRISTUS SYNTYY! - KIITTÄKÄÄ!