Kirkkomme viettää tänään suuren esipaimenemme ja opettajamme pyhän Johannes Krysostomoksen juhlaa. Me tunne hänet varmasti parhaiten juuri hänen nimeään kantavasta liturgiasta, jota me juuri nyt olemme toimittamassa.
Pyhä Johannes Krysostomos on antanut meille kuitenkin hyvin paljon hengellisiä rikkauksia, joista me emme ole välttämättä tienneet mitään. Ehkä keskeisintä hänen elämässään ovat olleet lukuisat opetuspuheet ja kirjoitukset, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Pyhä Johannes oli niin lahjakas puhuja, että hän sai juuri tämän vuoksi lisänimen "Krysostomos", eli "kultasuu".
Se, mikä on meidän kannaltamme valitettavaa on se, että ainoastaan hyvin pieni osa kaikista kirkkoisiemme kirjoituksista on käännetty suomen kielelle. Onneksi käännöstyötä on ryhdytty viime vuosien aikana tekemään tiiviimmin ja saammekin jo lukea myös pyhän Johannes Krysostomoksen opetuspuheita, eli homilioita suomen kielellä.
Mutta mitä pyhä Johannes sitten opetuspuheissaan halusi sanoa kansalle.
- Hän toi hyvin selvästi tiettäväksi sen, että tämän maailman rikkaudet, huvitukset ja vallantavoittelu eivät voineet johtaa mihinkään hyvään. Hän myös piispana otti kantaa papiston, kanssapalvelijoittensa, eli muiden piispojen ja jopa hallitsijoittensa laiminlyönteihin. Tämän vuoksi pyhä Johannes sai paljon vihamiehiä ja tästä syystä hänet lopulta myös karkotettiin.
Mutta eihän pyhä Johannes missään nimessä toiminut väärin tuomitessaan tällaiset epäkohdat. Hänellä oli sitä samaa rohkeutta kuin Kristuksella, joka toi selvästi esille ne kaikki vääryydet ja epäkohdat, jotka maailmassa vaikuttivat. Luonnollista olikin, että ne jotka olivat toimineet väärin, eivät halunneet nähdä omia virheitään, tai ainakaan niin, että joku siitä julkisesti huomautti.
- Tämän vuoksi Kristusta ja kaikkia hänen esimerkkinsä mukaan toimineita henkilöitä on vainottu ja vainotaan edelleen.
Aina löytyy niitä ihmisiä, joiden arvomaailmassa korostuu omaisuuden ja vaikutusvallan tärkeys. Kristus on kuitenkin opettanut, että omaisuus ja vaikutusvalta eivät itsessään vie meitä lähemmäksi Jumalaa. Päinvastoin, monissa tapauksissa väärällä tavalla käytettynä ne itse asiassa loitontavat meitä lähimmäisistämme ja Jumalasta.
Seuraavaksi lainaan pyhää isäämme Johannes Krysostomosta, kun hän puhuu siitä, ettei ihminen pysty yhtä aikaa palvelemaan Jumalaa ja mammonaa, eli maallisia rikkauksia:
"Jos siis palvelemme toista, emme alistu toisen vallan alaisuuteen. Ja onko mitään karvaampaa kuin rahan himo? Se ei tuo mielihyvää vaan huolia, kateutta, juonittelua, vihaa, panettelua ja tuhansia muita hyveen esteitä: velttoutta, himokkuutta, ahneutta, juopottelua.
Nämä tekevät vapaista ihmisistä orjia ja vieläpä paljon pahempia orjia kuin ne, joita ostetaan hopeisin rahoin, sillä heistä ei tule ihmisten orjia vaan kaikkein vakavimpien sielun himojen ja sairauksien orjia. Sellainen uskaltaa vieläpä tehdä mitä tahansa mikä ei miellytä Jumalaa eikä ihmisiä, ettei kukaan vain veisi häneltä pois tätä orjuutta.
Voi katkeraa orjuutta, voi perkeleellistä hirmuvaltaa! Onhan kaikkein pahinta, että tuollaisten pahuuksien valtaan joutuessamme me vain nautimme niistä ja pidämme kiinni kahleistamme. Asumme vankilassa, joka on täynnä pimeyttä, emmekä edes halua astua ulos valoon, vaan taomme pahan entistä lujemmin kiinni itseemme ja riemuitsemme sairaudessamme.
Ja siksi emme voi vapautua siitä, vaan olemme huonommassa tilanteessa kuin ne, jotka työskentelevät kaivoksissa kärsien tuskallisia vaivoja pääsemättä nauttimaan niiden hedelmistä.
Mutta kaikkein pahinta on, että jos joku tahtoo vapauttaa meidät katkerasta vankeudestamme, me emme suvaitse sitä vaan hermostumme ja suutumme. Tässä suhteessa me emme ole yhtään mielipuolia kummempia - paremminkin me olemme paljon kurjemmassa tilassa kuin kukaan heistä, jos emme edes tahdo vapautua omasta hulluudestamme." [Johannes Krysostomos II, s.305]
Esimerkiksi tällä tavoin pyhä Johannes opetti aikalaisiaan ja myös meitä siitä, että miten käy ihmisen joka ajautuu Jumalan sijaan palvomaan kaikkea maallista.
Mutta vaikka pyhä Johannes olikin monin paikoin hyvin kovasanainen opetuksessaan, niin kaiken taustalla oli kuitenkin huoli siitä, että ihmiset eivät etääntyisi pois Jumalasta. Hän osoitti suoraan sen, mikä oli oikein ja mikä väärin. Erityisen ankara hän oli niitä kohtaan joiden olisi pitänyt olla hengellisenä esimerkkinä muille. Tämän vuoksi hän julkisesti saattoi moittia pappeja, piispoja ja hallitsijoita.
- Ja jos muistelemme, niin samalla tavoinhan Kristus moitti fariseuksia ja lainopettajia, joiden olisi pitänyt olla esimerkkinä juutalaisille.
Pyhän Johannes Krysostomoksen halu ohjata ihmisiä toimimaan Kristuksen esimerkin mukaan, hänen taipumattomuus hengellisissä asioissa asettavat hänet myös meille hyväksi esimerkiksi. Mekään emme saisi antaa ympäröivän maailman ohjata meitä sellaiseen suuntaan, että unohdamme Jumalan valtakunnan ja ryhdymme rakentamaan kaikkea maallisten asioiden varaan.
Ehkä suurimpana lahjana meille on pyhä Johannes antanut meille tämän liturgiajumalanpalveluksen rukoukset, joiden välityksellä me avuksihuudamme Jumalaa, jotta Hän kääntyisi meidän puoleemme ja tekisi meidät arvolliseksi vastaanottamaan Pyhät Lahjat.
Pyhän Johannes Krysostomoksen esirukouksien tähden, Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda meitä. Amen.
