Lomalle

Viikon loma edessä. Olen siitä hyvin iloinen. Tällä kertaa hiihtoloma on hyvin poikkeuksellinen, sillä lähdemme vaimon kanssa "hiihtämään" Irlantiin. Tarkalleen ottaen Dubliniin. Sääennusteen mukaan luvassa on enimmäkseen sadesäätä...mutta ei se haittaa.
Käytännössä blogini saa nyt olla viikon rauhassa, kuin myös kaikki muu tietokoneeseen liittyvä. Se on enemmänkin kuin terveellistä. Tässä tuleekin vietettyä aivan liiaksi aikaa.

Jos päästään ehjänä takaisin niin kerron miten lomareissu meni. Joka tapauksessa sunnuntaina Jyväskylään ja siitä maanantaina Tampereelle, josta koneella sitten Irlantiin. Loppuviikosta palataan takaisin kotimaan kamaralle.

Hyvää hiihtolomaa kaikille :)

Voi näitä vaaleja

Huokaisen helpotuksesta kun Joensuun ort khran vaalit ovat ainakin päällisin puolin ohi. Minun ei tarvitse ottaa kantaa itse valintaan, koska sehän on demokratiaa ja hyvä niin. Enemmän minua on ahdistanut nettimeren pinnan alla olleet viestit, joiden johdosta minulle jäi tästä hommasta hieman kakkanmaku suuhun.
Opiskellessani teologiaa meille kerrottiin, että kirkollisissa piireissä ihmisten raadollisuus tulee esiin juuri vaaleissa. Ennen muinoin pelattiin ehdokkaita pois pelistä nimittämällä heitä alkoholisteiksi tai homoiksi. (Nykyään jälkimmäistä argumenttia ei ole liiemmin käytetty.) Tämän päivän markkinayhteiskunnassa rahalla on merkitystä ja siksipä esim. kavalluksesta tai virka-aseman väärinkäytöstä syyttäminen ovat paljon tehokkaampia aseita. Ennen homma toimi pelkästään puskaradion avulla, mutta netti näyttää tukevan valheiden levittämistä hyvin tehokkaasti.

Mutta kysymys kuuluukin, että MIKSI?
Mikä saa ihmiset toimimaan näin aggressiivisesti? Miksi joku on jonkun mielestä niin vastenmielinen henkilö, että kaikki keinot ovat sallittuja? Tähän löytyy varmasti monia selityksiä, mutta otanpahan yhden esimerkin...
Kuten olen joskus aiemmin sanonut, omien ajatusten suoraan sanominen (jota voi kutsua myös rehellisyydeksi) saa monet hermostumaan. Eihän kukaan mielellään ota kriittistä palautetta vastaan, vaikka se olisi kuinka aiheellista tahansa. Monet ovat muuttuneet kylmiksi ja anteeksiantamattomiksi ihmisiksi toista kohtaan vain sen takia, että he ovat saaneet rehellistä palautetta.

Minun täytyy tunnustaa, että itse en ole pystynyt sanomaan kaikissa tilanteissa kaikkea, mitä minun olisi pitänyt sanoa. Olen ajatellut, että tuo ihminen voi vaikka suuttua minulle jos sen teen. Siitäkin huolimatta, että palaute olisi enemmänkin kuin aiheellista. Tässä suhteessa minulla on vielä paljon opittavaa. Pidän tätä omana heikkoutenani, joka oli yksi syy siihen, etten hakenut tuota kyseistä kirkkoherran paikkaa.
Mutta nyt tarkemmin ajateltuna tuo "heikkouteni" olisikin saattanut suuri etu vaaleissa. Kukapa ei haluaisi kilttiä kirkkoherraa, joka ei ikinä antaisi kielteistä palautetta... oli se sitten kuinka aiheellista tahansa.
Jälleen kerran nostan hattua kaikille niille, jotka ovat uskaltaneet ja uskaltavat edelleen sanoa suoraan mitä ajattelevat. Rehellisyydestä näet joutuu usein maksamaan kovan hinnan.


PÄIVITYS 26.1.2011: Onhan tämän jutun kirjoittamisesta kohta pari vuotta aikaa, mutta toivotan nyt kaikille Suomi24:n linkityksen kautta tänne päätyneille oikein siunattua maallisen vuoden alkua!

"Aja nuo karvat pois"

Otsikko saattaa olla hieman harhaanjohtava. Kysymys on lopulta ainoastaan minun viiksistäni ja pienistä leukakarvoista. Joka tapauksessa vaimollani on selkeästi jotain minun kauniita karvojani vastaan. Erityisesti loman lähestyessä edellä mainittu lausahdus soi usein korvissani.
Miksi sitten pitää naamassa karvoja? Vaikea sanoa. Luulen, että se on jo osa minun tyyliäni. Minulla taitaa edelleen olla myös hieman alkukantainen käsitys siitä, että täytyyhän ortodoksipapilla olla karvoja naamassa. Paljas naama veisi pastoraalista uskottavuuttani pois. Vai veisikö?
Joka tapauksessa vaimoni arvostaisi naamakarvojen poistamista edes hetkellisesti. Liittyykö asia suutelemiseen? Kenties. Minun on vaikea tehdä siitä arvioita, koska en oli ikinä suudellut naista jolla on viikset (olen kylläkin matkustellut Välimeren alueella, mutta minulla ei ole ollut etuoikeutta tätä käytännössä testata).
Viikset löytyvät myös suurelta esikuvaltani...joka ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole Kristus, vaan Groucho Marx (kuva). Olin pitkään kuvitellut, että hänellä on tuuheat viikset, mutta olinkin väärässä. Seuraavana lainaus kirjasta "Groucho ja minä":
"Siihen aikaan olin aina näyttämöllä pitänyt tuuheita irtoviiksiä, jotka olin kiinnittänyt ylähuuleen liimalla. Ne oli helppo kiinnittää mutta tuskallista repiä pois. Ehkä vain kuvittelin, mutta minusta alkoi tuntua että aikaa myöten tekoviiksieni alituinen liimaaminen ja irrottaminen alkoi kuluttaa ylähuultani yhä ohuemmaksi ja ohuemmaksi. --kohtalo tuli viimein avukseni. --Olimme ilmeisesti viivytelleet liikaa ruokapöydän ääressä, sillä kun saavuimme teatteriin, kuulimme jo aloitusmusiikin sävelet. Koska minulla ei ollut aikaa eikä halua liimata sitä karvaista töpästä naamaani, otin äkkiä purkista mustaa ihomaalia, levitin sitä hupenevaan ylähuuleeni ja riensin näyttämölle hauskuuttamaan yleisöän. Yllätyksekseni katsoja eivät huomanneet viiksissä mitään ihmeellistä, tai jos huomasivat, eivät välittäneet." (Marx G., Groucho ja minä, 1991, s.149-150)
Siitä lähtien Groucho käytti maalia irtoviiksien sijaan.
Idea on itse asiassa hyvä. Taidanpa ottaa heti loman jälkeen kenkäplankkia ja marssia kirkkoon. Saas nähdä huomaako kukaan eroa...

Spammia spammia

TOIMENPIDE: Yritin tänään lähettää tämän blogin linkin parillekymmenelle Facebook kaverille.

TULOS: Minun Facebook tilini jäädytettiin, koska olin ylläpidon mielestä joutunut jonkinlaisen väärinkäytöksen uhriksi.

TODELLISUUS: Yritin todellakin lähettää linkin ja minulle annettiin kaksi syheröistä englanninkielistä sanaa, jotka piti kirjoittaa, jotta posti lähtisi kavereilleni. Valitettavasti niistä ei saanut selvää, kuten ei kahdesta seuraavastakaan. Seuraavista viidestä saikin jo selvää, mutta niitä ei hyväksytty. Ja lopulta koko Facebook meni juntturaan. Vika oli siis minussa!!! Olin yrittänyt lähettää spämmiä muille. Minä suuri rikollinen!!!

TUNNETILA: Otti pannuun ja paljon. Olin melkein valmis lopettamaan koko Facebook tilin (ihan oikeesti). No, uusin salasanan ja homma toimii taas. Joten tilanne ohi tällä kertaa.

JOHTOPÄÄTELMÄT: Päivä meni melkein piloille ja tämä rehellisesti sanottuna huolestuttaa. Olenko oikeasti näin riippuvainen jostain, mistä ei pari vuotta sitten ollut harmainta hajuakaaan. Meneekö ihmisen elämä oikeasti piloille siitä, että hän ei voi kirjoittaa profiiliin sairauksistaan ja kauppareissuistaan. Vai meneekö päivä piloille, koska ei tiedä toisten sairauksia ja kauppareissuja, saatikka sitä, että seurusteleeko se vielä sen toisen kanssa.
Kenties minun olisikin pitänyt olla tyytyväinen Facebook tilin jäädyttämisestä. Mutta kuten jo edellä totesin homma toimii taas ja pystyn seuraamaan 205 kaverin elämää taas entiseen tapaan. Eikös olekin hauskaa?

Jostain on aloitettava

Miksi ihmiset pitävät blogeja? Ovatko ne todella päiväkirjoja niin kuin väitetään? Eivätkö päiväkirjat ole kuitenkin sellaisia joihin kirjoitellaan äärimmäisen henkilökohtaisia asioita? Nettiin ei viitsi kirjoittaa kaikkea henkilökohtaisuuksia... se voi kostautua.
Voiko sitten kirjoittaa kaiken mitä haluaisi sanoa? Aina löytyy niitäkin, jotka haluavat hyötyä toisen rehellisyydestä, tai sitten he vain haluavat mojauttaa oikein kunnolla. Kovimman kohtelun tässä elämässä saavat ne jotka sanovat ääneen sen mitä ajattelevat. Nostan heille hattua!

Blogeilla varmastii halutaan kuuluvuutta ja kenties julkisuuttakin omille ajatuksille. Itse näen tämän ensisijaisesti terapeuttisena toimenpiteenä. Ihmisen mieli ei ole läheskään pohjaton. Asioita on pakko purkaa keinolla jos toisella. Blogi on hyvä vaihtoehto sille...

Mikä sitten on päivän miete?
Kenties se, että meidän perheeseen tuli uusi TV.
Se oli muuten työn ja tuskan takana. Telkkareitahan löytyy joka liikkeestä, mutta ei sellaista enää missä EI ole sisäänrakennettua digiviritintä.
Hetkinen... kuka edes haluaa telkkaria, jossa ei ole digiviritintä?!?
- Meidän perhe!

Jos ei ole digiboxia ulkoisena tai sisäisenä, niin ei tartte olla TV-lupaa. Aivan oikein. Meillä ei katsota telkkua. Ainostaan piirrettyjä tai jotain DVD- sarjoja... siinä kaikki. Eli telkku on vain ja ainostaan DVD-levyjen katselua varten.

Kohta tulee vuosi täyteen, kun luovuttiin digiboxista. Kiitos vaimoni :) Idea oli ihan loistava. Ajan on näemmä saanut kulumaan erinomaisesti ilman saippusarjoja ja uutisia. Suosittelen lämpimästi. Ajan voi kuluttaa perheen hyväksi tai sitten mahdollisuuksien mukaan lisäämällä älyllistä pääomaa lukemalla. Vaihtoehtoja löytyy.

Yhtenä vaihtoehtona on istua tietokoneen ääressä kirjoittamassa ensimmäistä blogia...